lauantai 20. toukokuuta 2017

Arttu Wiskari - Työmiehen lauantai

Pitkään oon miettinyt blogille uutta nimeä koska selkeästi mulla alkaa jutut kääntyä kaikkialle muualle paitsi pelkkiin käsitöihin. Mut elähän huoli, en koskaan hylkää kutomista, se on miun henkireikä ja parasta terapiaa ja omaa aikaa vaikka täyden hulinalapsilaumankin keskellä! <3 
Ei vaan tuntunut enää omalta nimeltä tuo "puikoilla suihkii sateenkaari" mutta tuntui etten millään keksi tarpeeksi (omasta mielestä) kivaa nimeä. 
Tänään lähdin tossa puoli kahdeksan kieppeillä salille ja näin mr.PowerFuckin, hauska oli jutella hetkonen pitkästä aikaa. Hän totes että koska sali on tyhjä, saankin olla "kukottarena tunkiolla". Lamppu syttyi samantien, siinähän se! Vaihdoin kuitenkin blogille nimen "Kukottaren maailma" koska en asu paskaläjässä, ainakaan omasta mielestäni. (suus kii mutsi, ei nyt ollu kysymys mun teiniajan huoneesta!" x)

Tänään totesin  kanssa että tällasina päivinä on ihan superhypermahtavaa kun on tollanen harrastus. kun olis vielä joku jonka kanssa jakaa se, mutta ei tällä kieroutuneella ajatustavalla sellasta ihmistä löydy.....
Onnistuin valkkaamaan luurista just eikä melkein täydellistä fiilistysmusaa, sain olla salilla suht yksin melkein koko ajan, treeni kulki omastakin mielestä aika loistavasti, enkat paukku parissa kohteessa, jaksoin paremmin kun ennen ja juoksumatollakin veivasin menemään vahingossa reilut 16min normaalin 10min sijaan :D 
Jos joku joskus keksii tuoda tänne jumppatunnin jossa yhdistetään juoksumatto ja tanssi, mä oon ekana mukana! Olis niin siistii xDDDD Ne videot on ihan parasta katsottavaa joissa joku tanssii ihan fiiliksissä juoksumatolla, ei hitto, haluun kans kokeilla :DDD 


perjantai 31. maaliskuuta 2017

Eppu Normaali - Urheiluhullu

Ainut kilpailu johon tuun koskaan osallistumaan, on kilpajuoksu oman itseni ja ajatusteni kanssa. En haluu hulluks lihaskimpuks, haluun olla terve ja sanoo itteeni hyväkuntoiseks. Ja joku päivä sen teenkin!

Copy-pasteen tähän fiksuja sanoja jotka on laitettu hyvään järjestykseen. linkki lopussa.



OPTIMOITU LIHASKASVU


Tärkein asia lihasmassan kasvattamisen on treeni. Ilman sitä et luonnollisesti voi kehittyä. Millaista treenin sitten pitää olla, jotta lihasmassaa saisi parhaalla mahdollisella tavalla hankittua? Treenin tulee olla kovaa ja nousujohteista. Muiden asioiden elämässä, kuten ravinnon ja levon, tulee tukea kaikessa treeniäsi. Jos et lepää ja syö oikein, et myöskään jaksa treenata sillä intensiteetillä, jota lihaksen kasvattaminen vaatii.


Et myöskään voi erottaa treeniä muusta elämästä. Jos sinulla on stressiä jo muilla osa-alueilla (työstä, muutostilanteesta tms.), palat äkkiä loppuun, koska keho ei tunnista, mistä osa-alueelta stressi tulee ja tällöin vaarana on kuormittua liikaa. Tämän vuoksi elämä täytyy ns. tasoittaa muilta osa-alueilta ja luoda lihaskasvulle optimaaliset olosuhteet.

Sinun tulee ylittää itsesi joka treenissä. Jos olet tehnyt edellisessä jalkatreenissä smith-kyykyssä esim. 150 kg:lla kahdeksan toistoa, pyri seuraavalla kerralla tekemään kymmenen. Tai lisää 10 kg lisää painoa ja tee kasi. Myöskään tämä ei onnistu, ellet panosta palautumiseen. Pidä treeni ykkösasiana kaikessa tekemisessäsi. Se tarkoittaa sitä, että et lähde leikkimieliseen hauiskääntökisaan kaverin kanssa viikonloppuna, sillä se riskeeraa seuraavan käsitreenisi. Se tarkoittaa sitä, että et hetken mielijohteesta lähde viikonloppureissulle Tallinnaan. Se tarkoittaa sitä, että et valitse ammatiksesi fyysistä metsurityötä tai pitkiä päiviä ratissa takareisien päällä. Jos kuitenkin teet näin, niin se tulee huomioida treenissä, kehonhuollossa ja ravinnonsaannissa.

Tärkeintä on, että kaikki tekemisesi on johdonmukaista tavoitteidesi kannalta. Älä keksi tekosyitä, vaan pidä kirkkaana mielessäsi, se mitä oikeasti haluat. Tällöin kaikki turha jää pois. Monesti minulta kysytään, ovatko suuret painot tarpeellisia lihasta kasvatettaessa vai riittääkö pienemmät painot ja niiden kanssa tehtävä ns. tuntumapumppailu. Vastaan, että molempia tarvitaan. Painot antavat ärsykkeen lihakselle kasvaa, KUN liike tehdään oikein. Lihaskasvatustreenissä ei oikeastaan pidä ajatella treenaavansa liikettä, vaan lihasta. Tämän huomaa hyvin, kun tekee vaikkapa hauiskääntöä. Tee ensin pelkkää liikettä. Sen jälkeen ota 5 kg käsipaino ja esijännitä lihas. Lähde tekemään hauiskääntöä pitäen hauis koko ajan jännitettynä puristaen lihasta. Raskaampaa eikö totta? Tällä tavalla treenatessa painojen ei tarvitse olla niin suuria, sillä kykenet rasittamaan lihasta pienilläkin painoilla. Tämä tapa on myös turvallisempi loukkaantumisriskin kannalta.

Massankasvatuksen sivutuotteena tulee monesti kuitenkin voimaa. Vaikka voima- ja kehonrakennustreeni eroavat toisistaan, on voimalla tietty funktio lihaksen kasvatustreenissä. Paras tapa on luoda pohja nousujohteisesti isoilla painoilla treeniuran alkuvuosina, hakea oikeaa hermotusta lihaksiin ja sen jälkeen lihasmassaa pystyy ylläpitämään pumppailemallakin. Tämä on myös hyvä vaihtoehto, jos on kärsinyt loukkaantumisista, kuten allekirjoittaneen tapauksessa. Minkään ei kuitenkaan saa antaa estää sinua itseäsi ajattelemasta, ettetkö voisi kehittyä. Kehittyminen ei lopu koskaan ja mikäli olet tosissasi leikissä mukana, tiedonjanosi johdattaa sinua läpi vuosikymmenien ja huomaat yhä oppivasi uutta. Treenin kesto ei saa ylittää yli tuntia, muuten mennään jo kestävyyslajien puolelle. Treeniin täytyy keskittyä, eikä toiston aikana yksinkertaisesti ole olemassa mitään muuta, kuin juuri treenivuorossa oleva lihas. Älä juttele, ajattele huomista työpäivää, kauppalistaa, kavereiden parisuhde-asioita tms.
Puhdista mielesi kaikesta muusta. Keskity.
Keskittyminen auttaa myös saamaan treenistä enemmän irti. Kuten aiemmin totesin, ei määrä tässä asiassa ratkaise, vaan laatu. Itse olen saanut parhaat tulokset nelijakoisella ohjelmalla, maksimissaan olen tehnyt viisi treeniä viikossa. Jotkut voivat toki tehdä vaikka 15 treeniä viikossa, mutta onko tällöin kehittyminen parasta mahdollista? Itse satsaan siihen, että yksi treeni antaa niin kovan ärsykkeen keholle, että siitä palautuminen vaatii jo oman aikansa. Tämä on myös syy siihen, että en ikinä tee kolmea päivää enemmän treeniä putkeen, vaan lepopäivä tulee aina tässä vaiheessa. Ajatelkaa nyt, jos teet vaikka kuusi KOVAA treeniä putkeen, voivatko viides ja kuudes treeni enää mitenkään olla yhtä tehokkaita kuin ensimmäiset? Jo kehon fysiologia asettaa omat esteensä tähän. Optimaalisin rytmi lihasmassan kasvatukseen on mielestäni 2 treeniä, 1 lepo jne.

Välillä voi ottaa intensiivijaksoja, jolloin treenataan kaksi kerta päivässä, mutta tällöin muun elämän täytyy olla järjestelty sitä varten, että pystyt syömään ja lepäämään tarpeeksi. Esimerkiksi muutaman viikon lomajakso soveltuu tähän tarkoitukseen hyvin, jos haluaa panostaa kunnolla. Me kävimme aikanaan vaimoni kanssa kuukauden matkan Thaimaassa ja tuolla matkalla mukaani tarttui 8 kg massaa. Treeni saa olla myös vaihtelevaa, ja antaa keholle erilaista ärsykettä kasvuun. Älä siis noudata samaa treeniohjelmaa muutamaa kuukautta pidempään. Voit myös vaihdella liikkeiden järjestystä treenissä.

Ravinto

Toinen tärkeä asia on ravinnonsaanti. Monelle syöminen sinänsä on mukavaa puuhaa, mutta kun aletaan puhua ammattilaistason kalorimääristä, 7000–10 000 kcal päivässä, puhutaan jo oikeasti kovasta työstä. Trust me. Tämä on monelle jopa haastavampaa kuin itse treeni, sillä ikinä ei ole hyvä olo, ähky vaivaa, ruoka ei sula ja kroppa on tukossa. Mutta ei kukaan sanonutkaan, että se olisi helppoa. Se vain täytyy tehdä. Istut sitten vaikka sen kolme tuntia ruokapöydässä ja syöt, syöt ja vielä kerran syöt. Aina siihen saakka, kunnes koittaa uusi ruoka-aika.

Pienenä vinkkinä: Suuria ruokamääriä syödessä kannattaa käyttää ruoansulatusentsyymeitä helpottamaan ruuansulatuskanavan työtaakkaa.

Entä sitten ruuan ns. puhtaus? Olen aina ollut sitä mieltä, että kiinteästä ruuasta on lähes mahdoton saada tarvittavaa kalorimäärää. Tämän vuoksi olen käyttänyt hyvälaatuisia ateriankorvikkeita, mutta olenpa vieraillut myös pikaruokapaikan kassalla useampaan otteeseen massakausilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hampurilaisia popsittaisiin surutta milloin sattuu, vaan otollisin ajankohta on tykittää kehoa energiapommeilla juuri treenin jälkeen. Tällöin saat parhaan vasteen lihaskasvuun kehon ns. anabolisen ikkunan ollessa avoinna. Itse käytän tätä keinoa yleensä raskaimpien eli selkä- ja jalkatreenin jälkeen.

Lepo

Kolmas seikka on tietysti pyhän bodykolminaisuuden terävin kärki, lepo. Ilman sitä ei kehittymistä tapahdu, vaikka treenaisit ja söisit kuinka. Tämä on myös ehkä se kaikkein vaikein asia monille, sillä tähän vaikuttaa jo ihan kaikki muukin elämässä. Työ, lapset, parisuhde jne. Lähdetään kuitenkin liikkeelle siitä perustuksesta, eli yöunista. Jotkut ihmiset ovat siitä mielenkiintoisia, että sanovat pärjäävänsä 5–6 tunnin yöunilla. He eivät taida kasvattaa lihasmassaa? Kun treenaat kovaa ja syöt paljon, kehosi kyllä vaatii tarvittavan levon, mielellään 8–10 tuntia yössä. Tämän päälle tulevat päiväunet, jopa kahdet, jos mahdollista. Nämä on hyvä sijoittaa ennen treeniä lataamaan varastojasi.

Lepo tarkoittaa myös kokonaisvaltaisempaa asiaa kuin pelkkä uni. Usein valmennuksessani erityisesti naisilla on vaikeuksia toteuttaa tätä käytännössä, sillä niin moni seikka elämässä vaatii huomiota, eikä osata olla aloillaan, vaikka tarve vaatisi. Jatkuvasti kaikenlainen häärääminen, tekeminen ja paikallaan pysymättömyys kuluttaa turhaan energiaa, joka on pois lihasten kasvusta. Ennen kaikkea mieli on tärkeää osata pitää tyynenä, sillä stressi on kaikista pahin kataboliapeikko. Ota siis hyvällä omalla tunnolla rennosti sekä aikaa itsellesi ja levollesi, jos haluat saada lihaskasvusi optimoitua.

Lopuksi vielä yksi tärkeä osa-alue, kehonhuolto. Huolletaanhan autojakin, joten miksi oma kehosi olisi yhtään sen vähäpätöisempi juttu? Raskas treeni saa kehon käymään kovilla, ja huoltamaton keho on tällöin erittäin altis vammoille ja loukkaantumisille. Venyttele siis vähintään joka toinen päivä ja/tai putkirullaile lihaksiasi. Ennen treeniä on hyvä lämmitellä keho huolellisesti ja käydä hierojalla vähintään pari kertaa kuussa, useamminkin jos vain lompakko sallii. Myös erilaiset lihaskalvokäsittelyt ovat hyödyllisiä, sillä kun ne pysyvät auki, on lihaksilla paremmat edellytykset kasvaa. Silloin tällöin on myös hyvä vierailla osteopaatilla/naprapaatilla laittamassa muukin keho lihasten ohella kuntoon.


http://www.trainer4you.fi/blogi/optimoitu-lihaskasvu/




Sinänsä mä en oo mikään sanomaan mitään mihinkään, mähän treenaan vaan itteeni varten, en kisoihin ja mä oon vaan nähny ammattilaisia. Mutta silti tää oli mun mielestä hyvä artikkeli. Muistakaa että sen on kirjoittanut alan ammattilainen.

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Anssi Kela - Musta Tuntuu Multa

Hei mä osaan tehdä kirjoneuletta, kiitos, kumarrus ja ylistys Niina Laitiselle ja hänen ihanille malleille! 
Luulin aina että mulla on liian kireä käsiala, mutta näköjään jotenkuten se onnistuu sittenkin...! <3 On edelleenkin kaukana kauniista mutta mitäpä siitä, kun en tee muille kun omalle porukalle xD 


 Tästä valmistui Nepalle 7v-langoista sydänsukat, kuviot on törrrrkeesti pöllitty Sinikan sydänsukat-mallista. <3

Niina Laitisen Ystävänpäiväsukat, päätin tehdä ihan vaan itselleni enkä ohjeistuksen mukaan syystä x... Rrrrrakastan! <3 <3

 Nepalle tein heijastinlangasta pipon, sääli vaan että tupsusta tuli niin iso ja painava ettei se pysy päässä leikin tiimellyksessä x'D Vaihto on työn alla...

 Ja tässä nämä mun ihkaekat kirjoneulesukat! <3 <3 <3 <3 Nämäkin Niina Laitisen malli, joulukalenterisukat.... :) Aikast jeppistä!

Ukkokulta on kahdesti eläessään pyytänyt multa villasukkia, näitä Jussi-sukkia piti miettiä ja harkita että miten kuviot menee ja tuleeko hyvät näin vai noin ja onks värisävy oikee(naisetko vaikeita)mutta tällaiset tuli ja ukkokulta on tyytyväinen ;)


Neitiseiskavee ilmoitti tossa vkloppuna että eskarissa oli ihastuttu niin kovin mun neulomiin minivillasukkiin että niitä tarttee tehdä lisää, en kuulemma viikkoon saa neuloa mitään muuta ja pitää tehdä niin monet kun ehdin. Noh, paljoa en oo ehtinyt, mutta ehkä seitsemän minisukkaa on hyvä alku.... :D Joskos sitä edes toisen mokoman ennättäis tekee, kelpaiskohan neidolle..... xD

Oon niin onnellinen kun aurinko paistaa ulkona ja lämpötila pysyttelee enimmäkseen plussan puolella. Ei paljoa mutta vähän edes, mieli on niin paljon iloisempi taas pitkän, pimeän ja kylmän talven jälkeen :) Vaikka tuolla hyytävän kylmä viima onkin niin silti on kivaa kun arska paistaa <3

Töissäkin on jonkun verran tullut viihdyttyä tässä tämän vuoden puolella ja siitäkin oon tykänyt kauheasti, jonkun verran tatsi on tallella ja asiakkaat yhtä kivoja kun ennenkin ja työkaverit <3
Kyl sitä on töihin kaivannutkin, kaksi vuotta nyt ollut poissa noita satunnaisia keikkoja lukuunottamatta. Pikkuakalla on menossa kamala kaksivuotisuhma ja varmaan sekin edesauttaa kiukkua että kun akkanen ei puhu, niin tulee turhautumista kun kukaan ei aina oikein ymmärrä mitä hän tahtoo/tarkoittaa :( Noh, päivähoitohakemus tehty alkaen elokuusta, ehkä se sanavarastokin alkaa sieltä laajeta, että ei sen puoleen ole kyllä yhtään huolta. :)

lauantai 18. maaliskuuta 2017

Klamydia - Ruma on Kaunis



Mä oon edelleen sitä mieltä että ÄLKÄÄ JUMANKAUTA KADEHTIKO MUA. En halua olla kateuden kohde koska IHAN OIKEASTI kuka tahansa pystyy samaan mitä minä. Ennemmin tahtoisin olla esimerkkinä. Mussa ei todellakaan ole mitään kadehdittavaa... 
Se vaatii aikaa, tahtoa, sitoutumista ja järjestelyitä. Mäkin joudun pahimmassa tapauksessa säätämään neljänkin ihmisen kanssa aikatauluja mutta mä onnistun siinä. (paperikalenteri rokkaa!) Omat satunnaiset työkuviot, lapset, ukkokullan vuorotyö plus muuta rajoittaa aikaa paljon, mutta silti pääsen salille ainakin sen kolme kertaa viikossa, koska mä haluan. Ja on se sen arvoista, se fiilis oikeasti.... <3 Olen sairastanut enemmän tai vähemmän masennusta about yläasteelta asti, nykyisin siihen lisäksi jonkin sortin ahdistuneisuushäiriö ja korvienvälin kummalliset pihinät päälle. Syksy ja talvi on ollut mulle aina helkkarin vaikeaa aikaa, sisäisesti kuolen aina kun on pimeää, märkää ja kylmää (jep, hyvin voisin asua jossain ympärivuoden lämpimässä paikassa). Kevät, valo, aurinko ja lämpö herättää eloon. Mutta tää talvi on ollut mulle päänsisäisesti helpointa aikaa ehkä ikinä. Miksi? Koska mulla on energiaa!
(älkää kuitenkaan kysykö ukkokullan mielipidettä tähän asiaan) x)

Salilla käynneistä on tullut mulle sellaista päännollausta että oksat pois ja pala latvaa. Ja kuka tahansa siihen pystyy joka sitä OIKEASTI haluaa. Aina mua kiinnostais enemmän jäädä tohon mun ihanaan löhönojatuoliin istumaan ja neulomaan vähän sukkaa, napostelemaan ihan pikkuisen suklaata.... Mutta se fiilis mikä tulee onnistuneen treenin jälkeen, puhumattakaan siitä kun enkat paukkuu, välillä jopa ihan vahingossa.... Vai mitä mr. PowerFuck? ;D
Ja ihan vaan sekin nostattaa fiilistä kun tajuaa että helkkari, mä sain nostettua berberini sieltä nojatuolista! Jes!

Siihen omaan jaksamiseen on vaan panostettava, revittävä itsensä väkisin pois arjesta. VMP vai mitä? Näin mäkin ajattelin aiemmin. ;)

Meitsi jos kuka on tekosyiden keksimisen mestari. Mutta aina kun on sellainen fiilis että nyt en vaan jaksa, en kykene.... Mietin että onko se (teko)syy sen arvoinen? Älä ihan oikeasti keksi kaikenmaailman syitä, vaan nosta pepa ylös ja löntystele sinne salille, voit olla varma että jälkikäteen fiilis on paras varsinkin jos ensin on keksinyt miljoona syytä miksei nyt voi salille lähteä ;) Aikaa saa aina nipistettyä tarpeeksi, edes just ja just sen verta mitä tarttee, mullakin on välillä aikataulut tiukilla, mutta kannattaa. :)

JOTKUT sairaudet tai vammat jopa SAATTAA helpottaa kun lihakset vahvistuu. Ja korostan, EI KAIKKI, mutta JOTKUT. Esimerkiksi mun alaselässä on vikaa, jota ei lääketieteellisin menetelmin korjata. On välilevyn pullistumaa, nikaman madaltumaa ja siirtymää... Nekin vaivat on helpottaneet ihan vaan sillä että lihakset ympärillä on vahvistuneet.

VMP:tä tästä tekstistä tekee sen miten kliseistä mun ajattelutapa nykyään on, monestakin asiasta :D En orjallisesti enää seuraa ruokavaliotani, mutta silti syön paljon (mikä on kivaa koska syöminen nyt vaan on parasta), nukun paremmin, jaksan paremmin. Toki paljon on niitä hetkiä kun kaikki on paskaa ja mieliala musta, ja monet ajattelee etten ole muuttunut mihinkään. Muiden nähden en välttämättä kykene olemaan sellainen kuin tahtoisin olla, vanhoista ongelmista johtuen. Mutta silti, parempaan päin mennään koko ajan. Aurinko <3

Mulla on yksi todella pahanlaatuinen ongelma tän salilla käynnin kanssa, mutta senkin aion selättää vielä. Se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä ihmisiltä, mutta onneksi mulla on tukena mahtava ukkokulta ja kultaa kalliimmat koutsit jotka jaksaa mun parkumiset ja kitinät ja jakaa mun kanssa ilon ja onnistumisen fiilikset, rakastan teitä <3

Mua saa aina pyytää salille messiin, mielelläni lähden ja ihan perus lenkille kanssa :) En osaa enkä suostu vetämään treenejä, koska itsekin vasta-alkaja, en ota sitä riskiä että teen jotain väärin. Tsempparin ja apurin musta kyllä saa ja tarvittaessa aina löytyy joku kokeneempi jolta kysyä neuvoa! :)

Tähän loppuun vielä mun (klisee, tiedän!) voimabiisin sanat:


Sä et ollut yhtään niin kuin muut
Sä et joukkoon kuulunut
Sä et saanut värittää
Massaa harmaata

Sun nimelles vain naurettiin
Ja sun naamallesi syljettiin
Ja ovet kaikki edestäsi kiinni paiskattiin

Ei auttanut rukous hiljainen
Pakko nousta pystyyn taistellen
Tiesi omin voimin johtaa suuntaan parempaan

Se pieni lapsi eksynyt
On jo menneisyyttä
Kun silmin hehkuvin sä tarraat kiinni tähän elämään

Ruma on kaunis
Kauniimpi oot kuin kaikki muut
Sitkeys elää meissä elämästä syrjäytyneissä
Ruma on kaunis
Sun tarinas mieliimme jää
Sun rakkautes on kosketus elämää

Et periksi koskaan antanut
Oot unelmaasi kantanut
Säkin löysit paikkasi
Oman maailman

On vuodet uusiin vaihtuneet
Ja haavasi arpeutuneet
Ja nyt on tullut aika maksaa se kaikki takaisin

Ruma on kaunis
Kauniimpi oot kuin kaikki muut
Sitkeys elää meissä elämästä syrjäytyneissä
Ruma on kaunis
Sun tarinas mieliimme jää
Sun rakkautes on kosketus elämää
Ruma on kaunis
Kauniimpi oot kuin kaikki muut
Sitkeys elää meissä elämästä syrjäytyneissä
Ruma on kaunis
Sun tarinas mieliimme jää
Sun rakkautes on kosketus elämää
Sun rakkautes on kosketus elämää




Kyllä musta vielä joutsen tulee <3

Ps. Kannattaa etsiä just oikeat kuvakulmat ;) 

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Pohjoinen Uni - Maailman Ääriin

Kuulin tänään viimeinkin sen uutisen
jäi se harteilleni taakaks kasvaen
pitkä taistelu alkamassa on
vielä en mä voi luovuttaa

kehon valtaa pelko tuntemattoman
on matkallani onneks muitakin
toiveeni suurin on voittaa kamppailu
voitin sen viimeksikin

maailman ääriin huutaa
maailman ääriin voin huutaa

öisin muistelin vain menneitä
siksi jaksoin pitkän taipaleen
periksi en antanut tuumaakaan
olen nyt jo paljon vahvempi

maailman ääriin huutaa
maailman ääriin voin huutaa

vaikka romahdan
olen jo polvillaan
olen kaunis
vaikka romahdan
vaikka maahan vajoan
olen valmiina

maailman ääriin huutaa
maailman ääriin voin huutaa


perjantai 2. joulukuuta 2016

Mokoma - Mutta minulta puuttuisi rakkaus

Seitsemän kuukautta, satoja litroja hikeä, jäätävä määrä ärinää, raivoa ja ennen kaikkea ILOA! Ja tässä sitä nyt sit ollaan, puolimatkan krouvissa. Tavallaan.

Haluttu vaatekoko on jumalauta SAAVUTETTU!



Nyt on voimasanojen kera pakko korostaa että perkele että oon ylpeä itsestäni, kerrankin! Minä sohvaperunoiden kuningatar ja kaikkien laiskiaisten äiti, sain aikaiseksi nostaa perseeni ja lähteä kuolleen itsetuntoni kanssa salille.
Alkuun häpesin niin helvetisti itseäni ja kroppaani että verhouduin vain löysiin vaatteisiin... Mutta mitä puin tänään? Tiukat treenitrikoot sujahti noin vain jalkaan ja sinne painelin tekemään ja ähisemään muista piittaamatta. Ja nyt on niin hyvä olo! Kunnon voittajafiilis :D

No eihän tästä olis mitään tullut ilman NeitiK:ta ja mrPF:ia. Tykkään teistä niin että halkeen <3

Nyt otan tän ämmän perseeni ja raahaan sen joululahjaostoksille, ihanata. Täytynee ottaa sekin urheilusuorituksena... xD

Ps. Edelleen risoo ettei ole oikein ketään kelle puhua tästä uudesta rakkaasta harrastuksesta. Jos sanon yhdenkin lauseen salillakäynneistäni kenen kanssa tahansa, se kuka tahansa kääntää asian äkkiä jonnekin ihan muualle tai on hiljaa. Yritä siinä sitten olla olematta innoissasi kun taas rikoit omia ennätyksiäsi. Edelleen mietin että miksei mua oteta vakavissaan, pitääkö kaikki tätä vaan helkkarinmoisen pelleilynä? Miksen mä saa olla ylpeä että_kerrankin_olen onnistunut jossain?

Noh, näillä mennään, ukkokulta-parka <3

maanantai 17. lokakuuta 2016

Klamydia - Älä peitä mun aurinkoo

Nyt on ajatukset viime aikoina olleet vähän sitä ja tätä. Tää mun vartalonmuutos mietityttää ja samoin muiden ajatukset siitä. Varsinkin ne piilonegatiiviset.....
Aika usein tuntuu siltä että en "saisi" koittaa laihtua, että olisi parempi pysyä lihavana ja huonokuntoisena ja pysyä siellä sohvan sisällä vetämässä mässyä naamaan.
Miksi mä EN saisi tehdä itselleni ja kunnolleni muutosta parempaan kun siihen nyt on mahdollisuus? Vituttaako tiettyjä ihmisiä niin kovin kun ei voi enää mua käyttää mittarina lauseessa "hanki itsellesi lihavampi ystävä niin näytät itse hoikemmalta"? Vai missä mättää? Tuntuu että oon paljon yksinäisempikin mitä puoli vuotta sitten. Se, että käyn kaksi kertaa viikossa salilla ei todellakaan vie mun aikaa niin paljoa että sitä voisi syyttää. Vai puhunko mä vaan liikaa siitä että käyn salilla? Enkö saisi olla ylpeä onnistumisestani? Ihan samalla lailla jotkut selittää (ja vielä enemmänkin) suu vaahdossa siitä kun juoksi koko viikonlopun baarissa ryyppäämässä.

Paskanmarjat. Ikinä ei oo kukaan tyytyväinen. Vähiten minä ite. Nyt nukkumaan ennenkun tulee enempää typerää tekstiä.

Arttu Wiskari - Työmiehen lauantai

Pitkään oon miettinyt blogille uutta nimeä koska selkeästi mulla alkaa jutut kääntyä kaikkialle muualle paitsi pelkkiin käsitöihin. Mut eläh...